Tervetuloa seuraamaan aivopierennän suomenmestaruuskisojen lokakuun 2014 karsintaa.
Miestensarjan vahva ennakkosuosikki on Vuoden luokanopettajana 2013 palkittu Kai-Ari Lundell. Hän kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan pakkoruotsin haitallisuudesta. Yksi argumenteista kuuluu, että viime kevään ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin kirjoitti vain
8273 nuorta, kun ylioppilaskirjoituksiin osallistui 42 007 nuorta. "Vain joka viides kirjoitti ruotsin, vaikka koko ikäluokka oli lukenut ruotsia vähintään kuusi vuotta", Lundell argumentoi. Joka viides. Näinköhän?
Ensinnäkään vertailukohtana ei voi käyttää ylioppilaskirjoituksiin osallistuneiden (=eli kevään ylioppilaskirjoituksissa minkä tahansa yksittäisen aineen) kirjoittaneita. Toisaalta Lundell on ala-asteen opettaja, joten ehkä hän ei ole kuullut, että ylioppilastutkinnon kokeet on jo vuosikaudet voinut hajauttaa kolmen eri kirjoituskerran välillä. Tämä merkitsee, että vaikka 100% kevään ylioppilaista kirjoittaisi keskipitkän ruotsin jollakin kolmesta mahdollisesta kerrasta, olisi ruotsin kirjoittajien määrä yhtenä keväänä (tai syksynä) väistämättä pienempi kuin mihin tahansa yksittäiseen tai useampaan (vain historian, sekä historian että ruotsin, historian, psykologian ja englannin jne.) kokeeseen osallistuneen. Tämä pätee kaikissa tapauksissa paitsi niissä joissa 1. kaikki opiskelijat käyttäisivät hajauttamismahdollisuuden käyttämättä tai 2. lähes kaikki opiskelijat (kahdelta aiemmalta kirjoituskerralta) kirjoittaisivat ruotsin varmuuden vuoksi vielä uudestaan juuri tänä tiettynä keväänä arvosanaa parantaakseen.
Sen sijaan hyvä vertailukohta on äidinkielen koe, joka on kaikille pakollinen. Sen kirjoitti vuoden 2014 keväällä 28 092 opiskelijaa, mikä on vain 66,9 prosenttia keväällä "kirjoituksiin osallistuneista". Lisäksi Lundell argumentoi keskipitkän ruotsin opiskelijoilla ja jättää huomiotta pitkän ruotsin kirjoittajat. Onhan heitä toki surkean vähän, vain 1409, mutta hehän ovat niitä, joiden ruotsia pitäisi suomenkielisistä abiturienteista parhaiten osata, ja kenties olla myös ruotsin kielestä kaikkein innostuneimpia. Ottamalla nämä seikat huomioon saamme kirjoitusprosentiksi ((1409 + 8273) / 28092) * 100 -> ~34,5%. Yli kolmannes. MOT.
Todellisuudessa ruotsin kirjoittajien osuus on kuitenkin vielä suurempi, koska keskipitkää ruotsia kirjoitetaan syksyllä melkein yhtä paljon kuin keväällä, mutta äidinkieltä reilusti enemmän keväällä (syksyn 2014 kirjoituksissa 7149 keskipitkän ruotsin, 5277 äidinkielenään suomen kirjoittaneita).
Ja tämä mies (Lundell) opettaa myös matematiikkaa Suomen tuleville, vaikkakin alle 13-vuotiaille, toivoille. En tiedä, kuinka vastuutonta on kehottaa äänestämään persua, mutta jos olet henkilö, joka aikoo joka tapauksessa äänestää persua ja äänestät sopivassa vaalipiirissä, harkitse Lundellia. Vie mies eduskuntaan, vähemmän tärkeisiin hommiin häiritsemästä Suomen pikku toivojen matemaattisen osaamisen kehitystä. Sitä ei lasketa valehteluksi, jos luulee puhuvansa totta mutta laskettelee täyttä lööperiä. "Persu ei petä - se vain laskee väärin."
Naistensarjassa tänään kaulaa perässään pyyhältäviin repäisi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen, kertoo Helsingin Sanomat. "Suo siellä - vetelä täällä", sanoi Grahn-Laasonen, kun soidensuojeluohjelman vesitti.
Tänään minua hieman hävettää olla 1980-luvulla syntynyt, toimittajan töitä tehnyt valkoihoinen korkeakoulutettu suomalainen nainen, joka on joskus käynyt Forssassa.Onneksi minun ei tarvitse hävetä sitä, että olen käynyt Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistoissa usean kerran. Ne ovat Forssan keskustasta usean kilometrin päässä, joten lienee turha pelätä, että niissä vierailu olisi minua ja ympäristöministeriä yhdistävä tekijä.
Kokeillaanpa, miltä Grahn-Laasosen ympäristöministeriön tiedotteessa lausuma vaikuttaa, kun sanat luonnonsuojelu ja soidensuojelu korvataan kokoomuslaisille alati rakkailla työ ja työllisyys-sanoilla ja maanomistaja vielä rakkaammalla kansalainen-sanalla. Luonto ja ympäristö korvataan kaikista rakkaimmalla, hyvinvointi-sanalla.
"Jos rakennamme kansalaisten kanssa hyvää yhteistyötä vapaaehtoisuuden
pohjalta, rakennamme samalla luottamusta ja positiivista asennetta työtä kohtaan. Tätä asennetta me tarvitsemme, sillä Suomen hyvinvoinnista huolehdimme me kaikki yhdessä.
Vastakkainasettelun sijaan etsitään uutta tapaa toimia; yhteistyötä ja
vapaaehtoista tahtoa toteuttaa samat työllisyystavoitteet", loihe ministeri lausumahan.
Mitäpä tähän enää lisäämään. Eiköhän otetan Grahn-Laasonen ensi hallituskaudella työministeriksi, niin saadaan vihdoin perustulo toteutettua. Ja Suomi muutettua aidosti viihtyisäksi ja vapaaehtoista luovuutta ruokkivaksi oleskeluyhteiskunnaksi, jossa kenenkään ei tarvitse tehdä työtä, paitsi silloin kun sattuu olemaan fiilareita ja hozzittamaan. Ja ne joiden tekee mieli mutista tai huutaa jotain loisista, sosiaalipummeista, heikommasta aineksesta ja yrittäjän 12-tuntisista työpäivistä muistakaa, että vastakkainasettelun aika on ohi. Ja että semmoisella aggressiolla nyt vain ei luoda positiivista asennetta työtä kohtaan.
Ps. Tänään saimme myös yhden lupaavan uuden Darwin Awards -ehdokkaan. Länsi-Afrikasta Teksasiin, Yhdysvaltoihin lentänyt mies ei viitsinyt maahan saapuessaan mainita olleensa tekemisissä ebolapotilaiden kanssa. Mies joutui myöhemmin sairaalaan ja kuoli ebolaan. Tätä ennen hänen kanssaan olivat olleet tekemisissä uset sairaalan työntekijät, joista kaksi sai myöhemmin ebolan. Toinen näistä oli ennen sairauden toteamista ehtinyt matkustaa lentokoneella toiseen kaupunkiin... Odotamme jännittyneenä tarinan jatkoa.
