Vietin hilpeän pitkän viikonlopun Mallan kartanossa Länsi-Virumaalla. Lukemisena oli erinomaisesti tunnelmaan sopiva Jane Austenin Tahto ja tunteet. Austenin varhaistuotantoon kuuluva, eri ihmisten kirjeistä toisilleen koostuva teos julkaistiin vasta kauan hänen kuolemansa jälkeen 1871, ja suomennos on tehty ilmeisesti vasta vuonna 2006 pienkustantamo Voimasanan toimesta. Kirjan kansikuva on omituinen, mutta käännöksessä en ainakaan päällisin puolin huomannut huolimattomuutta. Nämä kaksi tekstikatkelmaa kiteyttävät kirjasta paljon:
(Nuori nainen kirjeessä tuntemalleen miehellelle, jolta pyytää apua, s. 51):
Olen inhonnut sir Jamesia alusta asti; olen aina pitänyt häntä typeränä ja hävyttömänä ja epämiellyttävänä, ja nykyään hän on pahempi kuin koskaan. Mieluummin tekisin työtä leipäni eteen kuin menisin hänen kanssaan naimisiin.
(Äiti tyttärelleen pojastaan, joka on juuri luopunut aikeista naida äidille ja sisarelle epämieluisa nainen, s. 90):
Hän on ollut vain tunnin talossa, enkä ole kyennyt saamaan selville yksityiskohta, sillä hän on niin alamaissa ettei minulla ole sydäntä esittää kysymyksiä, mutta toivon että saamme pian tietää kaiken. Tämä on iloisin tunti, minkä hän on koskaan järjestänyt meille sen jälkeen kun syntyi.
