Benin-Etiopia-Ruotsi

Taas Ruotsissa - tällä kertaa matkalla kohti kotia. Sekä meno- että paluulento ovat Arlandan ja Etiopian pääkaupungin Addis Abeban kautta.

Etiopiasta ostin paluumatkalla tuliaisiksi tietenkin kahvia. Suomen ja Etiopian kohtalonyhteys ilmenee kahdessa asiassa: kahvin valmistaminen juomaksi keksittiin tiettävästi nykyisen Etiopian alueella (niin, ja saattoihan nykyihminen hieman aiemmin kehittyä siellä omaksi lajikseen, näin sivuhuomiona) ja nämä kaksi lienevät maailman ainoat maat, missä koskaan on ollut (ja on juuri nyt) Suomessa koulutettu insinööri pääministerinä.

Addis Abeban lentokentän ilmasto vaikuttaa huomattavasti viileämmältä kuin Beninissä. Se onkin sisämaassa parin kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Hiljalleen sopeutumista pohjoiseen...

Palaan vielä hetkeksi Beninin tunnelmiin. Teimme alkuviikosta pari erillistä jokiretkeä moottoriveneellä, ensin muuten vain muutamaan hienoon paikkaan ja sitten lahjoittamaan pari aurinkopaneelia paikalliselle koululle. Lisäksi meillä oli perjantaina mukava läksiäisillallinen palmurannalla, mutta en viitsi laittaa siitä kuvia internetiin, kun pitäisi kysyä kaikilta kuvassa olijoilta.

Myös tuliaisillallinen 1,5 viikkoa sitten oli ikimuistoinen muun muassa akrobaattiesityksineen. Sellaiset oli temput nuorukaisilla ja pojilla (nuorimmat ehkä 10 vuotta), että oli vaikea uskoa silmiään. Siinä vaiheessa minulla jo vähän hymy hyytyi, kun yksi aikuinen mies nousi toisen päälaen päälle hetkeksi rummuttamaan ihan siinä pihalla, tietenkin ilman mitään turvaverkkoja. Elossa säilyi, mutta todisteita tempusta en ehtinyt ottaa. Tässä hieman kuvia muusta:

Mangrovea jokiretken varrelta. Mudassa ihania liejuryömijöitä, kaloja, jotka voivat nousta myös kuivalle maalle.

Kuin saunassa. Paikalliset naiset uuttivat hiekan seasta suolaa liuottamalla seoksen veteen (suola siivilöidään pois) ja keittämällä veden pois suolasta majassa, jossa oli saunamainen tunnelma.  

Tämä ranta jokiretkellä toi mieleen Peppi Pitkätossun Kurrekurredut-saaren.

Koululla. Katolle asennettavaksi matkalla olevat aurinkopaneelit (yhteensä 200 W) taustalla. Meille tarjottiin tuoreiden kookospähkinöiden nestettä suoraan juotavaksi. Lisää mielleyhtymiä Kurrekurredut-saareen.

Minä ja Miriam. Hän myi useana päivänä ainoana hotellialueellamme (hotellinjohtajien kaveri?) koruja, vaatteita ja soittimia. Miriam on kotoisin Pohjois-Beninistä ja puhuu äidinkielenään sombaa (eli ditamaria). Hän osaa tietenkin myös ranskaa ja bisnesten motivoimana yhä paremmin englantia ja tätä nykyä myös vähän suomea. Muun muassa hinnan "viisitoistatuhatta" kertominen onnistuu vaivatta, samoin kuin hyvän huomenen toivotukset suomeksi. Enää vähän lisää mainetta, niin saman hinnan voi pyytää euroina eikä CFFA-frangeina... 

Yöllä matkalla Etiopiasta Ruotsiin tuli muuten testattua Etiopian Airlinesin koneen oksennuspussi. Paha olo tuli ehkä liian vähästä vedenjuonnista suhteessa kuivaan lentokoneilmaan, nyt on ollut parempi olo. Ihan 5/5 pussi, näytti epäilyttävän huteran paperiselta, mutta ilmeisesti siinä on jokin hyvin pitävä muovikalvo välissä.

Tämän jälkeen näin lentokoneessa puoliunta ahvenanmaalaisista lankakaupoista, joissa olikin afrikkalaisia naisia myymässä värikkäitä kankaita. Seuraavassa unessa oltiin pitkällä junamatkalla, jossa muutama nimeltä mainitsematon tietoteekkari (nyt jo varmaankin DI) oli ryypännyt itsensä heikkoon happeen ja joutunut junan "sairaalasänkyihin" (sellaisia ostoskärryjen tapaisia) lepäämään. Kaverit kovasti kannustivat "dokaussankareita", jotka näyttivät kyllä aika pahoilta rumine töhryisine tatuointeineen. Että kannattaa varoa, kun dokaa junassa.

En edes yrittänyt syödä koneessa tarjottua aamiasta (vesi, mehu ja tee kyllä maistuivat), joten muiden jo melkein syötyä keski-ikäinen ruotsalaisnainen osoitti kiinnostusta muffiniani kohtaan. Hän halusikin sen tyttärelleen, joka oli raskaana (siinä taaemmalla rivillä) ja pohjoismaisen yhteistyön hengessä autoin tietysti ilomielin pelastamaan syntymätöntä lasta ravinnonpuutteelta. Lapsen (mitä ilmeisimmin) tuleva isä oli niin stereotyyppisen pitkä, komea ja etenkin lihaksikas, vaalea mutta kuitenkin päivettynyt mies, että hän voisi toimia sivutoimisena sketsihahmona suomalaisten naapurikateutta käsittelevässä tv-sarjassa (jossa suomalaista edustaa tietenkin pullea, juoppo MIES).

Etiopiassa puhuttu amharan kieli kuulostaa muuten kauniilta, vaikken siitä ymmärrä kuin sanan "aeroplaanu" (lentokone), enkä kirjoitettuna sitäkään vähää, koska kielellä on ihan oma kirjoitusjärjestelmä.

Ihana raikkaanviileä tuulahdus ruotsalaista ulkoilmaa lentokoneen poistumisputken läpi. Ah, pohjoismainen viileys.

Harmautta sai sentään värien keskellä kokea hieman Beninissäkin, kun suomalaisittain osuvanniminen harmattan puhalsi Saharan pölyä auringon eteen. Eipä ollut riskiä palamisesta niin kovinkaan, ja ehkä vähän viileämpää kuin joskus kirkkaampana vuodenaikana. Aurinko ei toki ollut koko päivää minkään pilven takana, kuten Suomessa nyt saattaa käydä ainakin pari kuukautta putkeen, mutta vähän himmeämpi kuin monesti muulloin. Lisäksi auringonlaskut olivat usein taatun punaisia.

Ah Suomi, ah paluupäivä ja vaalipäivä.

Kuvia Beninistä

Olen ollut vähän ripulissa tänään, enkä jaksa kirjoittaa pitkästi. Ylipäänsä täällä on se "ongelma", että aina on joko jotain mielenkiintoista nähtävää ja tehtävää eikä ehdi kirjoittaa, tai sitten heikompi olo, jolloin jaksaa vain lukea, muttei kirjoittaa. 

Mutta ei tämä sairastaminenkaan ole mitenkään sietämätöntä ollut. Onhan minulla sentään oma huone, jonka lämpötilan ilmastointi pystyy pitämään miellyttävän viileässä 27 celsiusasteessa (pystyisi viileämmässäkin, mutta en minä tänne nyt mitään kylmää halua!).  Ja oma vessa. Ja paljon hyvää lukemista. Ei kai sitä ihminen muuta tarvitse, paitsi seuraa välillä. Sitäkin on saanut hyvin sekä suomalaisista matkakumppaneista että joistakuista paikallisista (osaan niin huonosti ranskaa, että pidemmälti olen pystynyt juttelemaan vain muutaman paremmin englannintaitoisen kanssa).

Tänään muut suomalaiset ovat Togon pääkaupungissa Loméssa. Minulla sen näkeminen jää nyt johonkin toiseen kertaan tai elämään. Kovasti on kuulemma suuria toreja, joissa myydään kaikenlaista, kuten kankaita ja eläinten päitä. Pienemmät torit, joista täällä olen päässyt vierailemaan kahdella, ovat enemmän makuuni.

Mutta nyt niitä kuvia! Harmi vain, ei ole kovin paljon kuvia mielenkiintoisista kadulla näkemistäni yksittäisistä ihmisistä. Tämä siksi, että on ihan sika noloa ottaa kuvia hullun turistin tyyliin läheltä kysymättä lupaa, ja luvan kysymisessä on oma vaivannäkönsä, jos ei ole paljon yhteistä kielitaitoa. Varsinkin vanhempi väki ei ilmeisesti halua kovin herkästi päätyä valokuviin. Nuoremmat eivät pingota niin paljon.

Tunnelmia bussin ikkunasta pääkaupungista Cotonousta saapumispäivänämme 15.1.

Tältä täällä hotellialueella näyttää. Suoraan edessä 100 metrin päässä Atlantin ranta. Asumme paritalobungaloweissa.

Hirvittävän pieni ja suloinen lisko, joka kiipesi terassituolilleni. Taisi olla juuri luonut ensimmäisen tai toisen nahkansa.

Jalkahoitoja paikallisella torilla tekevä nainen pyysi minulta toisen reppuni hihnoissa roikkuneista "käsivarsiheijastimista". Varma hiuskoristehitti paikallisessa diskossa?

Teetin mekon Florence-ompelijalla. Paree tulla taas kutsuja kesähäihin!

Jos tämä puuvilla-auto joutuu kolariin, on ainakin vähän pehmustetta - nokkakolaria ajatellen toki väärässä paikassa.

Vene vie joen yli Togon puolelle torille (itse matkustin vähän pienemmässä veneessä, jossa oli vain kuusi matkustajaa).

Kapean jokihaaran ylitys ehkä 50 metriä (olen huono arvioimaan etäisyyksiä).

Paikallisoppaani Eddie ja kalebasseja Togon rajatorilla.

Rajatorin rajalla.

Veden päälle rakennetussa Ganvién kaupungissa suositaan minunkin hattuani suurempia hattuja.

Ganvié - kaduton kaupunki.

Grand Popon torilla.

Florence työn touhussa.

Kohti Beniniä

Tukholma, Arlandan lentokenttä, kello 18 paikallista aikaa...

Olen nyt matkalla Etvax-ripulirokotetutkimuksen koehenkilöksi Beniniin, Länsi-Afrikkaan. Matka kestää lentoineen kaksi viikkoa, perillä ehtii olla noin 12 päivää.

Mielenkiintoista nähdä Afrikkaa nyt myös länsirannikolta. Ja matkustaa maahan, jossa ranska on useimpien ihmisten yhteinen kieli, muttei juuri kenenkään äidinkieli. Saa jotain hyötyä neljästä käydystä lukiokurssista ja pienestä kertauksesta perusasioihin ennen matkaa. Kukaan tuskin olettaa, että puhun täysin sujuvasti.

Täältä matka jatkuu Etiopian Addis Abebaan ja sieltä Beninin Cotonouhun. Vasta kolme kommellusta tähän mennessä matkaa:

1. Hyvissä ajoin tulostamani lentoaikataulu "ei vain ollut missään", vaikka en missään tapauksessa ollut tietoisesti poistanut sitä käsilaukustani. Huomasin tämän puoli tuntia ennen kotoa lähtöä, ja sain manuaalisesti kirjattua varmuuden varalta myös paperille muun muassa lennon varaustunnuksen.

2. Hississä lentoaseman juna-asemalta ylös päin kuulin outoa värinää ja tajusin, että sehän tulee matkalaukustani. Sähköhammasharja oli mennyt itsekseen päälle. Siirsin käsimatkatavaroihin, jottei se värise itseään tyhjäksi matkan aikana (laturi ei ole mukana, siirryn käyttämään perinteistä harjaa kun akku loppuu). Oli varmaan vähän outo fiilis kanssamatkustajilla hississä, jos siis kiinnittivät huomiota värinään...

3. Jätin lentolippuni (boarding pass) johonkin kohtaan turvatarkastusta. Sitä "ei vain ollut missään", kun tsekkasin taskut ja laukun tarkastuksesta päästyäni. Onneksi joku nainen kysyi, onko minulta se hukassa, kun henkilökunta kuulemma löysi sellaisen juuri tarkastuspisteeltä. Siellähän se. Myöhemmin selvisi, että ko. nainen on yksi kanssamatkustajistani Beniniin.

Vielähän tässä ehtii sählätä paljon... Vietämme yön lennolla Addis Abebaan. Matkatyynyä ei tullut mukaan, mitäpä turhia.

Tässä noin 15 hengen matkaporukassa edustan nuorisolaisia. Lienen siis nuorin, ellei joku nuorisolainen ole onnistunut piiloutumaan muulta porukaltamme tehokkaasti. Eipä ihme, että alle 30-vuotiaat pääsevät tutkimusmatkalle nykyään puoleen hintaan. (Kannattaa tsekata, onko kelvollinen koehenkilö, jos vain ei ole ollut 10 viime vuoden aikana yhtäjaksoisesti yli kahta kuukautta pois Suomesta. Se sulkee varmaan monen innokkaan maailmanmatkaajan pois. Ehtoja on toki muitakin).

Palaan asiaan toisella mantereella. :)