Etiopiasta ostin paluumatkalla tuliaisiksi tietenkin kahvia. Suomen ja Etiopian kohtalonyhteys ilmenee kahdessa asiassa: kahvin valmistaminen juomaksi keksittiin tiettävästi nykyisen Etiopian alueella (niin, ja saattoihan nykyihminen hieman aiemmin kehittyä siellä omaksi lajikseen, näin sivuhuomiona) ja nämä kaksi lienevät maailman ainoat maat, missä koskaan on ollut (ja on juuri nyt) Suomessa koulutettu insinööri pääministerinä.
Addis Abeban lentokentän ilmasto vaikuttaa huomattavasti viileämmältä kuin Beninissä. Se onkin sisämaassa parin kilometrin korkeudessa merenpinnasta. Hiljalleen sopeutumista pohjoiseen...
Palaan vielä hetkeksi Beninin tunnelmiin. Teimme alkuviikosta pari erillistä jokiretkeä moottoriveneellä, ensin muuten vain muutamaan hienoon paikkaan ja sitten lahjoittamaan pari aurinkopaneelia paikalliselle koululle. Lisäksi meillä oli perjantaina mukava läksiäisillallinen palmurannalla, mutta en viitsi laittaa siitä kuvia internetiin, kun pitäisi kysyä kaikilta kuvassa olijoilta.
Myös tuliaisillallinen 1,5 viikkoa sitten oli ikimuistoinen muun muassa akrobaattiesityksineen. Sellaiset oli temput nuorukaisilla ja pojilla (nuorimmat ehkä 10 vuotta), että oli vaikea uskoa silmiään. Siinä vaiheessa minulla jo vähän hymy hyytyi, kun yksi aikuinen mies nousi toisen päälaen päälle hetkeksi rummuttamaan ihan siinä pihalla, tietenkin ilman mitään turvaverkkoja. Elossa säilyi, mutta todisteita tempusta en ehtinyt ottaa. Tässä hieman kuvia muusta:
 |
| Mangrovea jokiretken varrelta. Mudassa ihania liejuryömijöitä, kaloja, jotka voivat nousta myös kuivalle maalle. |
 |
| Kuin saunassa. Paikalliset naiset uuttivat hiekan seasta suolaa liuottamalla seoksen veteen (suola siivilöidään pois) ja keittämällä veden pois suolasta majassa, jossa oli saunamainen tunnelma. |
 |
| Tämä ranta jokiretkellä toi mieleen Peppi Pitkätossun Kurrekurredut-saaren. |
 |
| Koululla. Katolle asennettavaksi matkalla olevat aurinkopaneelit (yhteensä 200 W) taustalla. Meille tarjottiin tuoreiden kookospähkinöiden nestettä suoraan juotavaksi. Lisää mielleyhtymiä Kurrekurredut-saareen. |
 |
| Minä ja Miriam. Hän myi useana päivänä ainoana hotellialueellamme (hotellinjohtajien kaveri?) koruja, vaatteita ja soittimia. Miriam on kotoisin Pohjois-Beninistä ja puhuu äidinkielenään sombaa (eli ditamaria). Hän osaa tietenkin myös ranskaa ja bisnesten motivoimana yhä paremmin englantia ja tätä nykyä myös vähän suomea. Muun muassa hinnan "viisitoistatuhatta" kertominen onnistuu vaivatta, samoin kuin hyvän huomenen toivotukset suomeksi. Enää vähän lisää mainetta, niin saman hinnan voi pyytää euroina eikä CFFA-frangeina... |
Yöllä matkalla Etiopiasta Ruotsiin tuli muuten testattua Etiopian Airlinesin koneen oksennuspussi. Paha olo tuli ehkä liian vähästä vedenjuonnista suhteessa kuivaan lentokoneilmaan, nyt on ollut parempi olo. Ihan 5/5 pussi, näytti epäilyttävän huteran paperiselta, mutta ilmeisesti siinä on jokin hyvin pitävä muovikalvo välissä.
Tämän jälkeen näin lentokoneessa puoliunta ahvenanmaalaisista lankakaupoista, joissa olikin afrikkalaisia naisia myymässä värikkäitä kankaita. Seuraavassa unessa oltiin pitkällä junamatkalla, jossa muutama nimeltä mainitsematon tietoteekkari (nyt jo varmaankin DI) oli ryypännyt itsensä heikkoon happeen ja joutunut junan "sairaalasänkyihin" (sellaisia ostoskärryjen tapaisia) lepäämään. Kaverit kovasti kannustivat "dokaussankareita", jotka näyttivät kyllä aika pahoilta rumine töhryisine tatuointeineen. Että kannattaa varoa, kun dokaa junassa.
En edes yrittänyt syödä koneessa tarjottua aamiasta (vesi, mehu ja tee kyllä maistuivat), joten muiden jo melkein syötyä keski-ikäinen ruotsalaisnainen osoitti kiinnostusta muffiniani kohtaan. Hän halusikin sen tyttärelleen, joka oli raskaana (siinä taaemmalla rivillä) ja pohjoismaisen yhteistyön hengessä autoin tietysti ilomielin pelastamaan syntymätöntä lasta ravinnonpuutteelta. Lapsen (mitä ilmeisimmin) tuleva isä oli niin stereotyyppisen pitkä, komea ja etenkin lihaksikas, vaalea mutta kuitenkin päivettynyt mies, että hän voisi toimia sivutoimisena sketsihahmona suomalaisten naapurikateutta käsittelevässä tv-sarjassa (jossa suomalaista edustaa tietenkin pullea, juoppo MIES).
Etiopiassa puhuttu amharan kieli kuulostaa muuten kauniilta, vaikken siitä ymmärrä kuin sanan "aeroplaanu" (lentokone), enkä kirjoitettuna sitäkään vähää, koska kielellä on ihan oma kirjoitusjärjestelmä.
Ihana raikkaanviileä tuulahdus ruotsalaista ulkoilmaa lentokoneen poistumisputken läpi. Ah, pohjoismainen viileys.
Harmautta sai sentään värien keskellä kokea hieman Beninissäkin, kun suomalaisittain osuvanniminen harmattan puhalsi Saharan pölyä auringon eteen. Eipä ollut riskiä palamisesta niin kovinkaan, ja ehkä vähän viileämpää kuin joskus kirkkaampana vuodenaikana. Aurinko ei toki ollut koko päivää minkään pilven takana, kuten Suomessa nyt saattaa käydä ainakin pari kuukautta putkeen, mutta vähän himmeämpi kuin monesti muulloin. Lisäksi auringonlaskut olivat usein taatun punaisia.
Ah Suomi, ah paluupäivä ja vaalipäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti